Kolmekymppinen akateeminen työläinen joka äitiyden myötä kyllästyi lopullisesti hysteerisen kertakulutukseen. Lisäksi mieltä vaivaa hyvinvointiyhteiskunnan matka kohti lopullista tuhoa. Mitä me jätämme lapsillemme ja onko mitään jäljellä enää heidän lapsilleen? Miksi mikään ei ole tarpeeksi vaikka meillä on kaikkea liikaa?
perjantai 25. tammikuuta 2013
Fimoaskarteluja viime kesältä.
Viime kesänä tuli sairauslomilla aloitettua uusi harrastus nimittäin Fimo-leipominen. Ihan hauskaa sinänsä kun kuppikakkujen lisäksi en ole leiponut n. 12 vuoteen yhtään mitään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti