Nettishoppailua

Olen taas ollut sohvan vankina selän vuoksi. Sairastan selkärankareumaa, joka on diagnosoitu kuusi vuotta sitten. Vaivoja tosin on ollut jo kymmenen vuotta. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 käytin biologisia reumalääkkeitä, joiden ansiosta olin lähes oireeton melkein kaksi vuotta. Viime syksynä jätin lääkkeet vapaaehtoisesti tauolle, hyvästä syystä tosin. Nyt vointi on pikkuhiljaa huonontunut, osittain suuren työtuntimäärän vuoksi. Toissapäivänä sain sitten kaksi kortisonipiikkiä alaselkään ja yhden molempiin kyynärpäihin. Ja se teki kipeää yli vuorokauden vielä jälkikäteenkin. Nyt olen jumissa sitten siitä makaamisesta, koska tuon reuman kanssa parasta on se että saa liikkua koko ajan vähän. Paikallaan olo asennossa kuin asennossa on tuskaista.

No, pitkästä johdannosta itse asiaan. Tapana on ollut sairaana ja terveenäkin tehdä nettiostoksia. Yleensä kuitenkin vain silloin kun en pysty muuta tekemään. Eilen menin stylebop.comiin toteuttamaan pitkäaikaista unelmaa Dolge&Gabbanan kynähameesta ja vähän muustakin. Kaikki meni hyvin, rahaa tosin paloi enemmän kuin tarpeeksi mutta USP:n seurantakoodi ilmaantui sähköpostiin nopeasti tämän jälkeen. Tästä sitten rohkaistuneena aloin aamulla klo 6.30 etsimään niitä himoitsemiani Isabel Marantin tennareita netistä ja päädyin mielestäni luotettavalle sivulle. Onnesta soikeana maksoin Visalla kengät ja sitten aloin vasta jälkikäteen miettimään. Kysyin viisaammalta puoliskoltani asiaan mielipidettä ja lopputulos oli se että nyt on Visa suljettu. Mikä on sinänsä ihan hyvä, koska eilen Stylebopin ostosten jälkeen meinasin jo syöttää sen koiralle. Sain kyllä perheen taloudelliselta järjeltä ohjeen soittaa Luottokuntaan ja perua koko kaupan mutta koska vielä on mahdollista että jonkinlaiset kengät sieltä jossakin vaiheessa tulee, niin tyydyin vain sulkemaan kortin etteivät ainakaan pääse lisäveloituksia tekemään.

Loppupeleissä käy tässä miten vain niin loppu hyvin kaikki hyvin. Jos kenkiä ei ikinä tule, tai ne tulevat mutta eivät ole sitä mitä piti niin opinpahan läksyni. Ja jos kengät tulevat ja ovat ok, niin olen erittäin onnellinen mutta olen oppinut kuitenkin läksyni. Onneksi en sentää ostanut niitä kenkiä eBaystä, jossa hinnat olivat kolminkertaiset ja kengät käytettyjä tai mahdollisesti jopa samoja "kopiokenkiä" mitkä nyt päädyin ostamaan.

Dolgen pitsitoppi Stylebopista. 

Dolgen kynähame Stylebopista. 

Ja sitten ne Isabel Marantit. Tosin tilasin täysin mustat versiot. Kuva ainakin on alkuperäinen :D

Fimoherkkuja

Nukkekotiprojekti on ollut jäissä pennun saapumisen jälkeen, lähinnä koska neiti syö kaiken mihin kosken. Ja nyt viime viikot selkä on ollut niin kipeä että olen keskittynyt vain lepäämään. Ja siinä sivussa opetellut tekemään Fimo-herkkuja. Tässä muutama näyte käsieni jäljestä. 

Kenkiä

Rakastan kenkiä. Ja laukkuja. Ja merkkivaatteita. Perinteisesti kun nainen kertoo rakastavansa kenkiä, niin herää mielikuva siitä että kaapissa on kymmenittäin korkokenkiä, saappaita ja avokkaita. Itse olen tämän suhteen poikkeus. Kaapissani on enemmän tennareita kuin korkkareita mutta molempia siis löytyy. Tämän vuoden uudenvuodenlupaus oli, että opettelen kävelemään korkokenkillä. Ja tämähän piti aloittaa sillä että ostin 12 cm Ed Hardyn korkkarit joilla en edelleenkään osaa edes seisoa. Mutta ne on kauniit!

Tämän tyyppistä kenkää hain kuukausi kaupalla, alkuperäinen mm. Beyoncen suosima malli maksoi vajaan 500 euroa mutta en löytänyt niitä mistään, edes netistä. Tämä on hyvä korvike... ihan käsittämättömän mukava jalkaan!

Ne kahdentoista sentin koron omaavat Ed Hardyt joilla ei voi seistä. 

Ne tennarit mitkä olisin halunnut olivat mustat ja niissä oli pinkit, säihkyvät koristeet. Myöskin DC:n. Mutta niistä ei ollut kokoa joten nämä lastentennarit tulivat hyvänä kakkosena hyvään kotiin.