tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kiinalaista ja lisää kiinalaista

Yritin tänään etsiä meidän vauhtineidolle värikkäitä ja ääntä pitäviä leluja. Löytyhän niitä. Kaikki kiinalaisia.

Jatkuvasti on uutisia kuinka kiinalaisista tuotteista on löytynyt milloin mitäkin myrkkyä. Ja sitten sellaisia leluja pitäisi antaa lapselle? Tai pukea lapsen päälle? Kaiken lisäksi Kiina saastuu saastumistaan. Kun tavara on halpaa ja huonoa, sitä heitetään pois ja tehdään lisää tilalle. En suostu siihen enää. Koti on täynnä kiinalaista tavaraa mutta nyt saa riittää. Jos jotain meille tulee vielä kiinalaista niin se on ruokaa tai käytettyä tavaraa.

Toivottavaa olisi, että ihmiset heräisivät välttämään kertakulutusta ja alkaisivat vaatia laatua rihkaman sijaan. Jossakin vaiheessa kun tälle kulutusmanialle tulee stoppi. Ja tavallaan toivoisin että olisin sitä näkemässä. Ja onhan tässä todellakin myös peiliin katsomisen paikka.

Väänsin sitten itse lelun tytölle ihan vaan kostoksi kaikille ahneille firmoille jotka eivät välitä tuotteidensa turvallisuudesta kunhan kate vain on kohdallaan.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Stokken vaunut


Heti kun sain tietää olevani raskaana, alkoi vauvan tavaroiden hankkiminen. Tietysti pitkälti siitä syystä, että olin niin innoissani tulevasta vauvasta, mutta myös siitä syystä että pelkäsin missä kunnossa selkäni tulisi olemaan raskauden edetessä pidemmälle. Aika ennen raskautta kun oli ollut jo todella haastavaa ja kivuliasta. Ja ihan hyvä, että hankimme kaikki aikaisin. Muuten mieheni olisi joutunut yksin juoksemaan ostamassa tarvikkeita ja sitten vihainen vaimo olisi antanut palautetta kun kaikki on väärän väristä tai mallista. 

Kävimme eri vaunuvaihtoehtoja läpi lähinnä nettisivuilta. Halusin mahdollisimman korkeat vaunut, jottei tarvitse kumartua kun laittaa vauvaa vaunuihin. Ainoa korkea malli oli Stokke. Kävimme etsimässä ympäri kaupunkia mallivaunuja, mutta emme löytäneet. Yhdessä kaupassa myyjä kertoi, ettei niitä ole esillä missään muualla kuin Helsingissä. Tiedustelin samalta myyjältä, olisiko mitään muita korkeita vaunuja tarjolla, mutta ei kuulemma ole. Ja Helsinkiin asti emme vaunuja lähde katsomaan. Näin ollen päädyin tilaaman vaunut ozbaby.fi sivustolta jo raskausviikolla seitsemän. Lähinnä koska siellä luki että vaunujen toimitusaika on 8-12 viikkoa. Ajattelin, että tilaan vaunut ja voin sitten vielä palauttaa ne ja etsiä uudet ennen vauvan syntymää, vaikka toimitusaika olisikin kolme kuukautta. No, vaunut tulivat lähimpään matkahuoltoon viiden päivän kuluttua tilauksesta. Ja koska vaunut vaikuttivat hyvältä, meillä oli sitten eteisessä lastenvaunut sellaiset seitsemän kuukautta.

Vaunujen mukana tuli vaunukoppa, ratasosa ja turvakaukalo. Kaikki samaan pyörärunkoon. (Ihme termejä, en vaan tiedä parempia…). Turvakaukalon saa käännettyä makuuasentoon, eli esim. kauppareissuilla lapsen voi laittaa makuulteen jolloin selkä ei rasitu niin paljon kuin istuvassa asennossa. Kaikki osat saa periaatteessa liitettyä helposti toisiinsa, vain nostamalla ne paikoilleen. Lisäksi kaikissa osissa on vihreä merkki, joka näkyy kun osa on liitetty oikein. Turvakaukalo kylläkin painaa niin paljon, ettei miehenikään jaksa sitä kantaa pitkiä matkoja.

Vaunut ovat myös todella ketterät, ainakin näin kesäisin ja asvaltilla tai kaupoissa. Etupyörät ovat pienet ja pyörivät 360 astetta. Vaunujen liitoskohdat ovat ainakin näin kahden kuukauden käytönkin jälkeen osittain hieman jäykät. Ja lisäksi vaunuissa on monenlaista vipua joiden käyttämisen hahmottamiseen meni hetken aikaa. Lisäksi vaunuissa ei ole kunnon säilytystilaa, vain ”ostoslaukku” alhaalla, hankalasti tavoitettavissa. Hoitolaukun saisi toiselle puolelle, mutta Stokken oma hoitolaukku maksaa 109 euroa… onneksi eräs vanha käsilaukkuni on juuri sopiva niihin hoitolaukun liitoksiin. Lisäksi virkkasin vaunuihin verkkopussin työntökahvaan kiinni. Kahvaan, joka on soikion muotoinen ja näin ollen minkään laukun roikottaminen siinä on sula mahdottomuus. Mukana tuli sadesuoja ja hyttysverkko, joista jälkimmäistä on testattu. Ja hyväksi todettu, etenkin siinä edessä olevan vetoketjun käyttö on ollut tarpeellista.

Toistaiseksi ei ole harmittanut, että ostin kalliit norjalaiset vaunut. Mutta palataan asiaan sitten kun on puolimetriä loskaa.


keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Suomalaiset lastenvaatteet

Kannatan kotimaista työtä ja tuotteita ennen kaikkea. Siksi, että usein se on ekologisempaa tehdä lähellä kuin tuoda kaukaa. Siksi, että haluan että suomalaisilla on töitä. Siksi, että en halua että Kiina hukkuu saasteisiin. Yritän olla ostamatta kiinalaisia tuotteita nyt kokonaisuudessaan, vaikka se sitten tarkottaisi että en saa jotain tiettyä tavaraa.

Suomalaisia lastenvaatevalmistajia ei ole kovinkaan paljon. Muotivaatemerkki Metsolakin ommellaan Virossa (hinnan puolesta kyllä luulisi että ommellaan täällä). Nyt löysin Ideaparkin Mummolasta tälläisiä. Muuten meillä on ollut kovassa käytössä Marlonin vaatteet joita saa ainakin Prismasta. Ja niihin olen kyllä ollut todella tyytyväinen. Lapsen vaatteissa on muuten kotimaisuus siksikin tärkeä kun pelkään että kiinalaisissa vaatteissa on myrkkyjä, kuten aina välillä niissä kuulee olevan. Lapselleni kun haluan vain parasta.