Uunissa tähden värit hieman levis, eikä "taiteilija" itse ole ikinä tyytyväinen. Mutta pääasia että omistaja on. Ja siis allekirjoittanuthan teki vain grafiikan - ei itse lautaa. |
Kolmekymppinen akateeminen työläinen joka äitiyden myötä kyllästyi lopullisesti hysteerisen kertakulutukseen. Lisäksi mieltä vaivaa hyvinvointiyhteiskunnan matka kohti lopullista tuhoa. Mitä me jätämme lapsillemme ja onko mitään jäljellä enää heidän lapsilleen? Miksi mikään ei ole tarpeeksi vaikka meillä on kaikkea liikaa?
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Lumilautaprojekti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti